lauantai 9. huhtikuuta 2016

Lepoa lepoa.

Päivät on olleet aika pitkäsyttäviä Seran hampaanpoiston jälkeen. Ensimmäinen viikko meni rehellisesti tvn edessä vain löhöillessä. Seran kanssa käytiin lenkeillä mutta siihen se jäi. Edes temppuja ei tehty kun olin skeptinen antamaan edes pehmeää nakkia namina, vaikka eihän se olisi edes niitä puraissut.

Suu 8.4.-16
Suu alkaa pikkuhiljaa jo näyttämään hyvältä ja ollaan siirryttykkin pikkuhiljaa enemmän normi ruokaan, tai siis en ole vain enään liottanut nappuloita puolta vuorokautta. Tylsyyksissämme olen yrittäny opetaa Seralle kierimistä ja jalkojen pujottelua. Kieriminen on paremmalla mallilla kun pujottelussa meinaa repolaisella palaa hermo.. Mutta ehkä sekin tässä vielä joku päivä.
Tuo kettu on nyt viimeisen muutaman kuukauden aikana oppinut tarjoamaan jatkuvasti jotakin ja virtaa riittää koko komppanjalle joten treenihetket menee yleensä niin että se tarjoaa vahvoja temppujaan mutta eipä oikeastaan muuta. Sitten meinaa jo taas palaa kettulaisen käpy kun mamma ei annakkaan nakkia, vaikka ollaan niin hienosti sivulla, jalkojen välissä, pyöritään oikealle ja vasemmalle, maataan, annetaan tassua ja kuonolla tökitään mahdollisia avonaisia ovia.


Toki tässä on se että olen itse vielä todella noviisi opettamaan Seralle mitään tarjoamisen kautta kun ei se ole koskaan tarjonnut mitään. Aina on vaan palanut se kuuluisa käpy ketulla. Vielä kun löytäisi sen sopivan energiatason tuohon treenaamiseen niin voitaisiin joskus saada ehkä ne ALO liikkeet kasaan tarjoamisen kautta. Sera tuppaa enemmän kuin melkein aina olemaan joko liian energinen > liian korkea vire tokojuttuihin/temppuiluun tai väsynyt > matala vire kun ei motivoi tarpeeksi.
Leluthan meillä on ihan nounounou tollaisissa temppu/toko tilanteissa, ei vaan pakka pysy kasassa kun ei saa sitä tarmoaan purkaa edes liikkumiseen samalla kun opiskellaan. Versus agilityssä onnistuu kun saa purkaa itseään siihen liikkumiseen, niin pysyy aivot kasassa.         Toki tässäkin on tullut suuria editysaskeleita, mitä itse opin vasta pikkuhiljaa huomaamaan ja arvostamaan enemmän.




Tässä pari viikkoa takaperin ollutta treeniä, edistystä pikkuhiljaa... :)

2 kommenttia:

  1. Heippa! Hauska blogi teillä. :) Tosin oikeinkirjoituksen voisi kiinnittää huomiota.. Jokaisessa tekstissä ollut useampi virhe. :o Olisi helpompi lukea tekstiä ilman niitä virheitä. Kannattaa esimerkiksi oikolukea ennen tekstin julkaisua! :) Tsemppiä alkavaan kesään ja tuleviin treeneihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kirjotusvirheiden vähentämiseen yritän panostaa. Mulla on ihan karsea lukihärö ja siihen vielä se että yleensä iltasin/yöllä näitä näpyttelen, niin jää huomaamatta vaikka kuinka tarkistan. Mutta kiitos kun huomautit, itse kun olen vähän 'sokea' noille.

      Poista