keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Loppu loma


Loppu syysloma meni rauhaisissa merkeissä, tytöistä tuli nappastua syyskuvat, lenkkeiltyä paljon näteillä Backaksen kartanon mailla ja muutenkin pakkalan pelloilla. Seran kanssa kävimme loppuviikosta tekemässä hieman agilityä, mikä sujuikin ihan kivasti. Muisteltiin vaan vanhoja juttuja ja pidettiin hauskaa. Nätistihän sillä kaikki onnistui, ja itsekkin onnistuin valsseista ja takaa leikkauksista ihan kunnialla! Jee hyvä minä!

Myöskin lomalla opetin Seran Vih-doin-kin seuraamaan! Ennen neitihän osasi seurata nätisti kontaktissa ilman kummempia keulimisia yms. mutta jostain syystä siitä oli aivan kammoittavaa seurata jalassani kiinni. Se ei voinut lähestyä jalkaani 20cm lähemmäs, ei millään. Nyt kun lomalla muistelimme seuraamista, ei sillä muutaman paikan totaalisen näytön (namiavuin muistuttelimme oikeaa paikkaa siis)jälkeen ollut mitään ongelmaa. Samoin kuin sivuilla pysymisissä, nekin oli ennen niin kammottavia! Ehkä meidän kisatavoite aikaistuikin siis parilla vuodella! :D

Riemu 7,5kk

Kuten sanoin Riemun kasvaneen tajuttomasti, niin tämä kuva todistaakin jo sitä. Se on melkein Seran kokoinen jo. Jalat sillä on lyhyemmät vielä, mutta eiköhän ne vielä kasva. :) Muutenkin neiti on jo pikkuhiljaa aikuisen näköinen, ja pieni mörssäri vaihe mennyt ohi. Elokuun lopussa se oli vielä jalaton tynnyri pienellä päällä. Nyt neidillä on tullut lisää kaulaa, selkään pitutta ja muutenkin sopusuhtaisuutta. Vaikkakin nytten kasvaa etu- ja takapää eri tahtia, mutta kyllä se siitä tasoittuu.
Seuraavat näyttelyt olisikin tiedossa messarissa, sinne lähtee vain Riemu. Mukaan tulee sisko Ilo, he tulevatkin seuraksemme äidilleni Vantaalle koko viikonlopuksi! :) Saas nähä mitä sisarukset sillon kekkaa..

Seraa en messariin ilmoittanut, kun oli aika huonossa karvassa ja siksikään kun sille sitten varattiinkin aika steriloitavaksi  23.10 klo 12. Leikkaus oli mennyt hyvin, ja Sera olikin päässyt äitini ja hyvän ystäväni kanssa jo 1,5h jälkeen heti kotiin. Oli heräillyt kuulemma nukutuksesta tosi nopeaan ja lääkärit olivat sitä mieltä että eivät pidä yhtään pidempään siellä, kun toinen voi niin hyvin. Itse se kävelikin lääkäristä ulos suoraan pissalle, josta se sitten jo kannettiin vasten neidin tahtoa autoon. -  Ilta oli mennyt kuulemma hyvin, vähän itkeskellyt koko illan, mutta käynyt ulkona reippaasti ja syönytkin kohtuu hyvällä ruokahalulla. Riemu ja Blägi olivat olleet ihmeissään kun toinen oli rajattu erilleen muista. Riemu ja Blägi saivat sen illan tyytyä siskoni huoneeseen ja pieneen käytäväämme. Seralle oli aidattu olkkari ja keittiö vapaaseen äyttöön, ja metallihäkki haettu rauhoittumispaikaksi, kun ei kaulurin kanssa mahtunut vakipaikkaan sohvan alle.

Pää pipinä opiaateista, mutta nuuskat on oltava huulessa. <3 © Äitini
Seuraava päivä olikin mennyt hyvin, ja Sera saikin mieluisia vieraita. Pikku jäbä tuli hoitoon, nätisti malttoi Sera olla ja levätäkkin. Samoin kuin pikkujäbä tajusi hyvin kun äitini sanoi että 'Seva' (kunten jäbä sanoo) on pipi. Oli käynyt hellästi silittämässä välillä ja jatkanut puuhiaan. Reimu ja Blägikin tajusivat antaa Seran olla, vaikka nyt olivatkin kaikki vapaasti asunnossa.



Riemulla on hullun silmät! 

Tästä onneksi alkoi juoksu ja valeraskaus vapaa loppuelämä!

Tosin, nyt ei voi enään mitään pistää hormoonien piikkiin.. ;)

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Jälleennäkemisiä

Lauantaina pakkasin kimpsut ja kampsut laukkuun, hyppäsin junaan ja suunnistin kohti Tikkurilan juna-asemaa. Jos juna matka ei ollut jo tarpeeksi raastava niin en tiedä mitä bussi matka Tikkurilasta kotiin sitten oli..

Kotiin pääsy ja koirien tervehtiminen oli ehkä pieni pettymys, joku julma ihminen jota kutsun pikkusiskokseni oli törkeänä, siis aivan pokkana ottanut minun rakkaani mukaan pikkujäbän hoitokeikalle vaikkakin tiesi että tulisin sinä aikana kotiin!! Kyllä meinas iso itku tulla kun ei pieni kettuni ollutkaan möyrien ja ulisten ovella vastassa, piehtaroimassa jalkoja vasten ja hyppimässä kumoon. Pieni itku pääsikin silti Riemua ja Blägiä tervehtiessä, oli niitäkin kyllä niiin ikävä. ♥ Pikku  Riemukaan ei ole enään niin pikkuinen. Neitillä on painoa vajaat 13kg ja säkäkin jo 44,5 cm :)

Lauantai iltana kävinkin sitten heittämässä Näkän ja Riemun kanssa ihan kunnon lenkin, miten voikaan kaivata niiinkin yksinkertaista ja välillä niin p****stä olevaa koirien lenkitystä? Tuntui niin hyvältä käydä ihan rauhassa kävelemässä koirien kanssa. Ainut huono puoli tässä on se että näin astmaatikkona ja eläinallergikkona, melkein kahden kuukauden totaali erossa oleminen koirista ei tehnyt hyvää.  Nyt kutisee silmät, nenä vuotaa ja henkikin vinkuu, mutta ei noista karvaisista luopuisi silti hevilläkään. Kyllä sen on nyt koirattomana huomannut.

Sunnuntaina riemu repesi kun Sera ja siskoni tulivat kotiin, kyllä pieni kettu repesi liitoksista. Ja niin repesin minäkin, niin ikävä ollut sitä! Kyllä siitä huomasi myös että oli suuttunut kun olin ollut poissa niin kauan, tervehtimisten jälkeen meni heti mököttämään omalle paikalleen. Kauaa se ei ehtinyt mököttämään kun nappasin punaisten hihnat kaapista ja riensimme bussilla tollomiittiin. Oli mukava nähdä taas uusia tuttavuuksia kuin vanhojakin tolleristeja. :) Treffit oli vaki paikassa Helsingissä Tervasaaressa kantakaupungin laidalla, se kun on tuttu paikka jo kesäisistä treffeistä ja uimisista niin Sera kyttäsi melkein koko treffien ajan portin takana, että josko pääsis uimaan. :D Harmi kun oli niin likaista vettä niin ei kehdannut päästää. Riemu taas nautti täysin rinnoin lajitovereiden seurasta ja juoksi milloin kenenkin niskasta roikkuen, höpsö penikka. Eikä uskonut vaikka välillä ärähdeltiin kun hampaat nirhasivat niskassa, korvissa ja hännässäkin.

Eilen käytiin äitin kanssa hakemassa Espoosta 7 kpl sorsia, joita tänään sitten testailtiin. Suurin yllättäjä oli Riemu, joka ei ole aiemmin osoittanut minkään laista kiinnostusta edes variksen siipeä kohtaan, kantoi tänään reippaalla otteella pienen houkuttelun ja innostelun jälkeen kokonaista sorsaa!
Pikkulikka löi ihan ällikällä! Tosi kivan näköisellä otteella kanteli sitä kun rallatti lintu suussa menemään. Nyt vaan itse noutamista ja palauttamista kuntoon niin siitähän voi leipoa vielä vaikka mitä. ;) Riemulla on omimis syndrooma, ja mitään kivaa minkä itelleen saa ei koooooooskaan saa palauttaa antajalle, itellä vaan pidettävä!
Serakin nosteli sorsaa ja hieman kanniskeli, mutta siitä se oli jotenkin nyt ällö. Pari kertaa otti kunnon ottella suuhun ja lähti kantamaan, mutta jos suun puoleinen siipi liikkui yhtään niin tippui heti. Pitää koittaa myöhemmin uudestaan siivet sidottuina. Voi kyllä olla että ällösi jopa sorsan hajua, se nimittäin haisi omaankin nenään niin karmivalta että huhhuh! Ei olisi enään huomista selvinnyt ilman pakastamista.

Tämän jälkeen otettiin pikkaisen takapihan tottista Seran kanssa, ja mitä nyt vähän sitä ottanut muutenkin tässä päivien lomassa niin se tekee nyt hirveen kivalla motivaatiolla ja moottorilla, kierrokset ei ole heti tapissa ja sietää korjaamista hyvin! Käytiin myös päivällä Seran kanssa Ojangossa muistelemassa vähän agilityä, ja heitteilemässä pientä radan tynkää ja paukuttelemassa keinuja. Siellä ei mennyt puolta tuntiakaan, mutta kivasti saatiin silti tehtyä. Tällä kertaa koira töppäili enemmän kun ohjaaja, mutta nämäkin saatiin nopsaan korjattua, ihanaa kun tuo otus tekee töitä nyt noin innoissaan silti turhaa kuumumatta ja sietää niitä tois-to-ja!

Treeniriistaa haussa. Toisille arkipäivää, toisille ei. :D

torstai 9. lokakuuta 2014

DIY Ohje Paracord pannan tekoon!

Tässä olisi nyt sitten tämä toivottu ohjepostaus tuon paracord pannan tekoon. Ohjeet ei ole mitkään parhaimmat mutta toivottavasti niistä on teille apua. :)

Tarvikkeet;
-Ompelusakset
-Sytkäri
-Paracord-narua
-Pk-ketjuosa tai vaihtoehtoisesti pistolukko tämän tilalle
-Mittanauha
-Hakaneula
-Näppärät sormet

Itse tein 38cm pannan ja narua meni n. 3m
Kannattaa varata vähän enemmän koska päättelyssä menee hieman narua. 



1. Vaihe, itse tein kaksivärisen pannan joten aloitin yhdistämällä narut toisiinsa sulattamalla.
2. Taita naru puoliksi, vie keskikohta pk-ketjun toisen irtolenkin läpi ja narun päät silmukan läpi.
3. Kiristä
4. Mittaa kaulanympärysen verran narua 3. kohdan irtolenkistä alkaen. Merkitse oikea kohta hakaneulalla.

 5. Pujota narun päät toisesta irtolenkistä läpi.
6. Ota tukeva ote. :)
7. Ite tykkään aloittaa vasemmanpuolen narusta joten vie se 'keskinarujen' ali toiselle puolelle.
8. Vie oikeanpuoleinen naru vasemmalta tuodun narun ali ja sen jälkeen 'keskinarujen' yli ja sitten silmukasta läpi.


9. Kiristä nyt molempia naruja, pitäisi näyttää tältä.
10. Toista vaihe 7.
11. Tee nyt vasemmanpuoleiselle narulle sama.
12. Kiristä taas molempia naruja.


13. Nyt taas toista vaihe 7/10
14. Ja vaihe 8/11. 

Jatka tällätavoin niin kauan kun keskinaruja riittää. Päättelyyn miulla ei ole kunnon ohjeita, mutta itse suosin sulatusta ja vahvistan päättelyn vielä karhunlangalla. :)
Toivottavasti ohjeet olivat selvät ja kattavat, voin joskus yrittää kuvata päättelyä, mutta nyt se ei onnistunut kun siihen tarvitsisi erillisen kuvaajan. :D

Hauskoja pannantekohetkiä!

tiistai 7. lokakuuta 2014

Pieni pantapuoti

..on pienimuotoisesti käsityönä paracord pantoja, taluttimia sekä satiinisia näyttelyhihnoja tekevä pieni kauppa. Kaikki tuotteet tehdään mittatilaustyönä asiakkaan valitsemista väreistä, materiaaleista ja punonnoista.

(Kuvaa klikkaamalla pääset fb-sivullemme.)

Pantoja saa erityyppisinä, pk. pistolukko jne. Taluttimia pistolukko, noutaja, BGB. Hinnat riippuvat tuotteiden koosta, leveydestä ja käytetyistä materiaaleista.