Koirabudjetti 2015

Tähän projektiin ryhdyttiin hammasta purren ja melkein itku silmässä, en nimittäin tätä suunitellessani halunnut tietää paljonko koiran pitäminen vuodessa maksaisi.. Miun oli pitäny tehä tämmönen jo pari vuotta aiemminkin, mutta tää vuosi oli kyllä siitä ihan hyvä, että tämä oli ensimmäinen kokonainen vuosi omassa kodissa, yhden koiran kanssa. Eli tästä näkee todellisuudessa paljonko Seraan menee vuodessa rahaa. Vaikka kotona asuessa kustansinkin itse kaiken muun kuin ruoan, ei silloin sitä samalla tavalla käsittänyt kuinka paljon loppujen lopuksi koira kuluttaa!

Ilokseni voin todeta että pysyin mielestäni aika hyvin suunitelmassani, Sera ei saanut oikeastaan mitään turhaa ostosta tänä vuonna. Halpa lysti on ollut myös koska ei päästy mihinkään leireille eikä valmennuksiin (lue siis olin joko töissä, koulussa tai vain myöhässä!) Sekä ihana äitini ja muutama muu ovat hemmotelleet meitä erinäisillä asioilla. 

Kaaviosta puuttuu sentit perästä.

Ajattelin listata myös teille mistä kaikki kulut koostuu! Hyvin näkee missä kuussa on ostettu mm. ruokaa tai vakuutus lasku niin heti pomppaa.

Ruoka, namit, yms. = 322,04€ Tämä miun mielestä ihan ok summa, keskimäärin siis 26,8€/kk

Harrastaminen ja ulkp. treenit = 145€ Ei mielestäni yhtään paha summa koko vuodelta..

Ulkoilu, vaatteet yms. = 124,95€ Tähän laskin oman treeniliivini mukaan, ihan ok summa vuodelta. Pienempikin toki voisi olla, mutta tänä vuonna on päivitelty ehjään takkiin, huomioliiviin etc.

Lelut, käyttötavarat jne. = 43,25€ Jee! Pidin leluvimmani kurissa.. Seralla on siis ehkä tsiljoona eri treeni lelua.. Sille riittäis vaan yks mut..

Matkustus =  90€ Tästä summasta yllätyin ite!

Kisailut, kehäkettuilut ym. = 53€ Kuten aiemmin sanoin, ei olla paljoo ehditty/päästy!

Eläinlääkäri, lääkkeet ym. = 79€ Luojalle kiitos että ei ole tarvinnut ell. käydä muuten ku rokotuksilla!

Sekalainen roina! = 17,45€ Ei siis paljoa!

Vakuutukset = 282,1€

Yhteensä = 1156,79€

Onko teidän mielestä paljon/vähän? Oletteko itse pitäneet koiralle/koirille vuosibudjetti kirjaa? Olisin halukas kuulemaan jos olette! Joten kommentteihin saa ja pitää tietty heittää blogin/kotisivujen etc. linkki teidän kulukatsaukseen! :) 

Toivotamme myös samalla myöhässä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016! Me vietimme sen Seran kanssa maha täynnä sohvalla, siskoni ja hänen koiransa kanssa. (Siis heti kun allekirjoittanut pääsi töistä joulun viettoon..)

Seran lelustressi

Niin. En tiedä parempaakaan tapaa kuvata Seran suhtautumista kotona lojuviin leluihin, mitä meillä ei siis ole. Tai no nyt on yksi. Niitä ei voinut pitää lattialla koska Sera ei antanut niiden olla, se tuhosi alkuun aina kaikki, suolesti, söi ja levitti ympäri ämpäri. Toinen oli että se kantoi leluja jokapaikkaan ja kokoajan, siis syödäkkään ei voinut ilman että lelu oli kupin vieressä, saati ulos lähteä ilman lelua ja vihdoin kun päästiin ulos ilman lelua, sen perään vingutaan koko lenkki ja se tasan muistetaan kun tullaan takaisin. Seran kanssa olisi pitänyt myös olla kokoajan leikkimässä leluilla, repimässä ja riehumassa. Jos ei leikitty, siun edessä istui stressaantunut, vinkuva, lelua pitävä ja lelua syliin tunkeva pieni koira joka ei pysy minuuttia samassa paikkaa.



Yllä siis demonstraatio, tässä Sera käytäytyy vielä todella rauhallisesti ja Stressaa todella vähän. Mutta tultiinkin n. tunti ennen videon kuvausta melkein kahden tunnin lenkiltä ja kello on muutenkin paljon.. (23.11) Normaalisti on vielä levottomampi ja vinkuminen on kovaa ja stressistä kertovaa.
Koiraa on hieman vahingoitettu kuvauksissa, annoin sille sitä varten treenipallon, mitä kohtaan on kuumia tunteita ja joka nostattaa pikkukoiran kierrokset tappiin pelkästä mainitsemisesta.

Mutta niin, ajattelin n. viikko sitten kokeilla mitä tapahtuu jos neljän vuoden jälkeen lattialla oisi lelu kokoajan ja tulos ällistytti miutkin! Annoin Seralle sen hieman maistellun Ikean vanhan sammakkoprinssin, noh alkuun sen kanssa riehuttiin ja siitä suolestettiin kaikki vanut ulos, (tietty!)  mutta nyt, se vain lojuu tuossa lattialla!
Sera leikkii sen kanssa välillä itsekseen, välillä nätisti pyytää minua ja vieraita leikkimään sillä, mutta lopettaa heti jos kukaan ei innostu leikkimään. Lelu myös tuodaan aina mukana kun tullaan tervehtimään vieraita tai kun itse tulen kotiin, eli nyt retuutetaan niitä sallittuja kun ennen saatettiin tuua mukana sohva viltti tai ties mitä! Joten en voisi tyytyväisempi olla.. :) Pitää jonkin ajan kuluttua antaa erityyppinen lelu ja katsoa miten käy. Palloja meille ei varmaan koskaan tule lojumaan lattialla, mutta se ei haittaa, ne säästetään ilomielin treeneihin! Mutta tähän mennessä tulokset ovat kyllä mahtavia! Olen pitkään saanut harmaita hiuksia siitä että mitä teen seuraavan koiran kanssa, tuleeko siitäkin 'leluhullu' kun leluja ei olisi saatavilla kuin treeneissä? kuumuisiko niistä sitten liikaa? ja tuhoaisiko tulokas kotia pentuaikana kun ei olisi sallittuja tuhovimman kohteita? Mutta nyt ei tarvitse sitä miettiä ku meillä voi olla edes se ihana yksi lelu lattialla!

Seran kanssa osaa arvostaa näitä pienia onnistumisia ja ne kannustaa jatkamaan ja taistelemaan mukavammasta elosta meille molemmille! ♥

Rakas. ♥

They say that time's supposed to heal ya But I ain't done much healing

Blogi on ollut aivan retuperällä, mutta kohta on uusi syy aktivoitua. (osa saattaa tietääkkin..)  Motivaatiota on myös tullut lisää tämän pitämiseen ja kirjoittaminenkin tuntuu pitkästä aikaa suht luontevalta.

Mitään kummempia ei ole tapahtunut, ollaan treenattu, lenkkeilty ja mie oon ollu töissä.
Nyt pitkästä aikaa suunnattiin taas nokka kohti Vantaata, viettämää etuaikaista Joululomaa, Joulu itsessään menee töissä.  -  Mutta asiaan, keskiviikko aamuna suurruteltiin junalla tänne, vastassa odottikin oman etälauman lisäksi Riemun sisko Ilo, joka jäi meille messarista hoitoon tulevaa ulkomaan matkaa varten. Ei tarvitse kettulaisen reissata edestaas melkein 1000km sivu.

Sera ei tuumannut vieraasta oikeastaan mitään, Ilokin on ollut oikein kiva hoitokoiralainen, vaikka sille suuuren suuri Vantaa onkin hieman jännä paikka, ei ulkoilut tai muut ole tuottaneet mitään ongelmaa. vähän on Seran pitänyt näyttää paikkaansa laumassa Ilolle mm. kun Sera on ollut jaloissa kiehnäämässä ja mustis Ilo tullut kytikselle, hyvin vieraamme on tajunnut että vaikka Sera ei täällä ollutkaan kun hän tuli, on Sera silti lauman jäsen ja korkeampiarvoinen. Kieltämättä kolmen tollerin kopla on ollut aika hauska! Kaikki niin erilaisia persoonia keskenään.

'Siis agilityhän on tosi vakavaa hommaa!!' -Sera

Perjantaina käytiin Mirandan kanssa HSKH:lla aksaamassa, oli aika hulinameno kun miulla oli Riemu sekä Sera ja Mirandalla Eka ja Cira. Seralla oli hirveät paineet koko matkan kun käveltiin hakunilasta hallille päin, kiirekiirekiire!- senkun kuulu kun pikkukettu vipelsi menemään eteen, sivulle ja taaksepäin kaikkea melkeinpä samaan aikaan. Riemu kipitteli kiltisti siinä lähistöllä välillä ottaen spurtteja muiden perään. Se on oiken pätevä pieni eläin kun unohtaa sen mammamamma- itkun äitini 'hylättyä' hänet. Mutta minkäs teet kun Riepu on äitini pieni vauva vaikka kuinka muistuttaisit että se on kyllä koira.. :D
Kaikki koirat tulivat hyvin toimeen, tuttujahan kaikki on mutta viime näkemästä on aikaa!


Agissa otettiin Mirandan toiveesta takaakiertoja, väkertelin meille epämääräisen radan tyngän mikä oli kyllä ihan kivaa kieputusta. Meillä meni Seran kanssa paremmin kun ajattelin, ottaen huomioon kuinka tuo koira pursusi tarmoa jopa itsekseen.. Kettulainen pysyi ihan hyvin nahoissaan, mitä nyt vähän komensi palkan tullessa hitaasti ja kun töppäilin pariin kohtaan. 9/10 Onnistuneita suorituksia, mikä on meille kyllä pirun hyvin kun hinkattiin sitä 'täydellisyyttä' tuossa. Pelattiin tosi nätisti yhteen ja itelläkin kroppa toimi niinku ajattelin, ei kompasteltu omiin jalkoihin.



Riemukin pääsi hieman taas höntsäilemään radalle, sen kanssa otettiin helppoja siivekkeen kiertoja, vähän valsseja ja pieniä estepätkiä. Paljon leikittiin ja pieni pirulainen jopa hieman huusi radalla kun ei mentykkään tekemään vaan jäin jotain Mirandan kanssa höpöttämään, iloinen yllätys! Siitä löytyy sittenkin vähän potkua.
Liitelyn jälkeen käppäiltiin hakunilaan takaisin bussille ja Riemu kiltisti bussipysäkille saakka hihnatta, todella kuuliaisesti kuunteli mitä sanoin ja pysytteli sellasella kivalla välimatkalla ja paljon tsekkaili missä muut menee. Sera voisi oppia saman eikä aina vetää yksikseen rallia jossain 100kilometrin päässä ja välillä tulla vain ilmoittautumaan..