Viime perjantaina oli se ihana päivä mitä tässä jo _jonkin_ aikaa odotettiin. Nimittäin eräs rakas ystäväni oli tulossa viikonlopuksi kylään ja ihanana ystävänä tuoden Seran ja Riemun tänne! Äiti siis pisti Riemun myös matkaan messaria silmällä pitäen. Riemu siis majailee täällä itsenäisyyspäivään saakka. :-) Koko eka viikonloppu menikin koirien totutellessa uuteen paikkaan, lenkkimaastoihin jne. Kaikki menikin ihan hyvin, pikkasen noita rapun äänet kummastutti, kun täällä ne kuuluu niin helposti sisälle. Alaovestakin kun joku kulkee niin ihan selvästi kuulee.
Eka yö piti vähän puhista uusille äänille rapusta, muta muuten ihan rauhassa. Vielä seuraavanakin yönä Riemun piti vähän pöhissä rapun äänille itekseen. Sera ei korviaan letkauttanut, nukkui vaan sohvalla tyytyväisenä. Sitä kun ei äitin luona saanut tehä! Viikonlopuksi satoi myös sopivasti vähän lunta, ja siitäkös nämä innostui. Ikävä kyllä se suli nopsaa pois. Koko viikkona ei olla oikeastaan muuta tehty kuin tutkittu uusia maastoja ja otettu ihan rennosti. Vähän käyty lähikentällä tottistelemassa Seran kanssa. Seuruuta, jääviä ja paikkista, ihan nätisti meni kaikki. Seisominen kaiken heikoin, vaatii miulta vielä pienen pysähdyksen jäädäkseen. Muuten ihan näppärä likka, vaikka ei ole aikoihin mitään tehnyt.
Riemukin jatkaa kasvamistaan, neiti nytten 8,5kk ja säkää sillä on 44,5cm ja painoa n. 14kg. :-) Pikkasen tullut massaa sille lisää ja viimeisetkin pentuhaivenet saavat kokoajan kyytiä! Nassusta näyttää samalla niin aikuiselta ja pikkulikalta, saa nähdä minkälaiset noista silmistä tulee, vielälin aika vaaleat.
Tänä perjantaina startattiin Seran kanssa uudessa agility seurassa ja ryhmässä! Seurana toimii Wuoksen Agility Urheilijat, jossa treenaamme alle 18-v junnu ryhmässä. :-)
Treenit menivät ihan superisti, ottaen huomioon että viimesestä agi treenistä Seran kanssa on aikaa melkein 3kk! Virtaa tuolla oli kuin pienellä kylällä, omaa vuoroa odottaessakin huusi häkissä kuin hyeena, vaikka aima ennen ollut hyvin hiljainen. Myöhemmin muiden tehdessä rataa, naksuttelin keinulla vähän 2on-2offia ja neiti tarjosi sitä jo ihan nätisti. Myöskin sitten kesken oman vuoron A-esteelle.. Ratana toimi Suvi koutsin edellisen kisa viikonlopun 3 luokan hyppyrata, mistä oli muutama este lopusta jätetty pois. Seran kanssa vaihettiin myös keppien harjoittelu kujakepeistä verkkoihin, ja ne luonnistukin melkein heti ihan kivasti! Alkuun Sera vähän epäröi, mutta se jäi nopsaan taakse.
Miun piti ottaa videota treeneistä, mutta se jäi siinä hösellyksessä. Kieltämättä en tiennyt kumpi meistä oli enemmän innoissaan, minä vai Sera! Kivaa oli ja itellekkin tarttui uusia juttuja, Suvin koulutus tapa eroaa suuresti Hanna-Marista, mutta ei ole kyllä mitään valittamista! Innolla odottaen ensi treenejä. :-)
Miten koutsien koulutustavat eroavat ja onko sulla jotain erityistä, mistä pidät molempien tavoissa? :D Ihan mielenkiinnosta näin itse kouluttajana.
VastaaPoistaHanna-Marissa ihastuttaa ennenkaikkea se kaikki valtava positiivinen mieli, itselläkin jos oli huono päivä niin mieli kyllä kohosi kun Hanna-Mari vähän tsemppasi! Hän myös opetti meille uudet asiat pienissä pätkissä, eri tilanteissa ja kohdissa melkein kädestä pitäen. Noin alkeiskurssilaisena se oli tosi hyvä, kun ei vielä oikein osannut mitään! Meillä myös treeneissä keskityttiin moneen eri asiaan samalla treenikerralla, samalla kun joku oli Hanna-Marin ruodittavana niin toisella puolella muut harjoittelivat itsenäisesti jo tuttuja hommia lisää taikka sitten uusia juttuja jotka alkuun meille yhdessä näytettiin. Hanna-Mari myös tykkäsi opettaa asioita pala palalta.
VastaaPoistaNyt yhden kerran Suvin opissa olleena, ei vielä ole kovin laajaa kuvaa mutta mutta. Treenit ovat pääasiassa aina eripituisia ja vaikeusasteisia ratoja, joissa harjoitellaan ko. radan hankalia kohtia. Olivat ne sitten valssit kellä ja päälle juoksut kellä, tokihan ryhmä on erilainen, ja samass ryhmässä on aivan eritasoisia ihmisiä. Suvi koutsaa myös jotenkin tiukemmalla otteella ja se sai ainakin mut tekemään ihan täysillä kokoajan. Suvi myös 'takertui' pikkuvirheisiin tarkemmin kuin Hanna-Mari ja pikkuvirheet korjattiin ennen eteenpäin siirtymistä. Ja Suvin treeneissä on myös tarkoituksena saada rata nollana läpi, vaikka se tarkottaisi että näihin pikku asioihin takerruttaisiin joka toisen este.
Toivottavasti selitys aukes sulle jotenkin! :)