sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Lelutestaajat ja agiliitäjät

Puolita päivin keskiviikkona pakkasin kamat reppuun, heitin kameran kaulaan ja nappasin nahkataluttimet käteen, tarkistin taskuista avaimet, kännykän ja bussikortin. Kurkkasin äkkiä kelloa ja 10 jalan voimin kipastiin bussipysäkille tehden välissä muutamat pissat.

Suunnaksi otettiin Ojanko sekä Miranda ja Eka. Sovittiin treffipaikaksi Vaaralan mäkkäri, josta lähettiin kävelemään Ojankoa kohti. Molemmat neidit nauttivat leikkiseurasta, ja jopa Sera leikki innoissaan tutun kanssa. Riemu oli, no riemu. Aina onnessa minkä tasoisesta leikkikaverista vaan. Kävelymatkan aikana koirat sai hyvin purettua energiaa, tai niin ainakin luulin. Kentälle päästyämme tein pienen radan Seralle ilman kontakteja, ja tässä huomasin että jäähylle pääsisi neiti suoraan. En ole varmaan koskaan nähnyt sitä niin kuumana. Ja kaikki oli vielä kasassa ennen kun hihnasta sen irroitin, sit levis. Yritettiin pari estettä ottaa, mutta siitä ei mitään tullut niillä kuumuusasteilla. Joten neiti pääsi aitaan jäähtymään ja kiltisti katsomaan muiden menoa.

© Miranda



Tein Mirandalle ja Ekalle helpon hyppy-putkirallin ilman rimoja. He sitä siinä rallattelivat Ekan ollessa vähän hukassa, ja itsekkin vähän Ekan kanssa otin sitä, ja näytin Mirandalle eteenpäin juoksun kera sohaisuiden ja ohjauksen eron. Tämän jälkeen kun koirakko teki yhdessä uudelleen meni kyllä kaikki esteet kuin oppikirjasta ja Ekakin irtosi esteille hyvin! Ja tulipas itsellekkin hyvä mieli kun osasi jotain neuvoa. Terpat vaan ex-juosten huiskijalta! :D

Tämän jälkeen hain Seran kentälle ja otettiin kontakteja Mirandan ja Ekan kanssa. Kontaktit on ollu vähän vaihtelevat kun ollaan niitä alennetulla keinulla harjoiteltu. Kun laatikon avulla treenaaminen ei se meidän juttu ole. (Liikkuvia ja epävakaita, ei kiva! -Sera) Vaihdoin kontaktiharjotukset kentällä alennetulta keinulta A:lle ja johan alko heti näyttää paremmalta. Selvempi kulma ilmeiseti helpotti asiaa! Tässä alkoi itse tarjoamaankin, kun saatiin kerta heitolta se haettu asia sinne pikkuketun nuppiin!

©Miranda
Keinun  paukkumista totuteltiin taas ja kun Sera ei näyttänyt välittävän siitä mitään vaikka vieressä pönöttikin niin harjoiteltiin sitten sitä keinahdusta. Alkuun oli aika epävarma ja vähän pelokas kun alkoi keinahtamaan. Mutta kun Miranda piti keinahduksen tasasena ja rauhallisena ei se ollutkaan enään jännä ja uudestaan teki ihan mielellään. Pari kertaa otettiin myös ilman Mirandaa ja nekin meni hyvin joten jätettiin siihen, ja asiat hautumaan pikkuketulle.

Sitten olikin Riemun vuoro. Riemun kanssa alkuun vaan leikittiin kentällä ja haisteltiin esteitä, pikkuhiljaa juostiin jo niiden läpi ja vähän tehtiin siivekkeiden kiertoja. Pikkasen pääsi pikkukettu jr. kontaktienkin maailmaan. Fiksu likka kun ei monesti tarvinnu avustaa kun jo hahmotti sen että etutassut maahan, ja takatassut sellaselle hassuntuntuselle jutulle mitä vasten piti eka kiehnätä ja piehtaroida!
Hienosti pikkukettu jr. teki! Vaikka ei ihan ymmärtänytkään että onkos sillä väliä että miten päin siinä pönöttää kontaktia tehdessä. Välillä oli nassu kohti itää, länttä ja pohjosta! 
© Miranda

Tämän jälkeen junnu pääsi aidan viereen vetämään päikyt ja vanhempi pääsi tekemään helppoa putkihyppyhyppyputkiputkihyppyhyppy-rataa. Joka nyt sujuikin niin kuin piti. Pari malttialoitusta ja pari vauhdista lähtöä. Sitten siirryttiin viimetreenien murheenkryyniin eli minun valssausharjoitukseen kun vauhdin määrää ferrari. Jippii! Alkuun ei taas luonnistunut kun en vaan millääään ehtinyt! Sitten alko sujumaan, mutta ei vieläkään oikeen tajua palkkaantua muilta, vaikka tuttu Miranda sitä lelua siellä piti. Toisen pitää aika kauan lelua heilutella ennenkun tajuaa saavansa sen.

Pari kertaa kokeilin palkkaamalla ite ja siinä ei sitten mitään valitettavaa. Kertakaikkiaan nappiin. Ja itsekkin ehdin hyvin ohjata ja sipsutella eteenpäin jalkojen sekoamatta. Mutta nyt kaipaisinkin vinkkejä siihen että miten sen Seran saísi palkkautumaan paremmin muilta?
Ollaan jo treenattu sitä että leikkii vain muiden kanssa leluilla, vieraiden ja vähän tutumpienkin kanssa. Sekä ihan äitini kanssa. Mutta ei.
Saattaa leikki tilanteessa leikkiä, mutta kun pitäisi palkata radalla, niin ei tajua. Odottaa vaan multa sitä palkkaa.

©Miranda

Torstaina olisi pitänyt ohjattuihin treeneihin mennä, mutta täällä Pakkalassa ukkosti 15 aikaan niin pahasti että koin paremmaksi olla menemättä. Ulkona käydessä yhtäkkiä  pamahti niin lujaa että itseltäkin meinasi kuulo mennä ja Sera säikähti oiken pahasti ja illalla empi vähän ulostuloa. Se ei ole ennen ukkosta säikkynyt, mutta ei ennen ole kyllä näin kovaa jytissytkään.

Tänään käytiin Riemun ja äitini kanssa Puotiharjun M&M:ssä penturiennoilla. Missä päästiinkin testaamaan erilaisia leluja ja älypelejä koirille. Mukaan saatiin myös maistiais pussi Pure Natural Adult chickeniä. Se olikin mukava yllätys kun olen ajatellut siirtyä Seran kanssa kala ruokaan minun muuttaessa kotoa pian pois. (Tällähetkellä kun sapuskana J&V kun on vehnätön ja ei sisällä kalaa eikä kalaöljyjä tms. Äitini siis niin allerginen kalalle, ettei sitä voi edes olla edes hippua koiran ruoassa.)

Joten kokemuksia ko. ruoasta ja merkistä ylipäätään otetaan mielellään! Myöskin muista hyviksi koetuista ruoista! Itse olen pääasiassa tuosta Pure Naturalista ja uudesta Barking Heads- merkistä kiinnostunut! Ja meillähän menee kaikki 50/50 tyylillä eli puolet napua, puolet lihaa ja luita. Koska pakkanen ei anna koko barffaukselle vielä periksi.

Lelu 1 ja iiihana heilahtanut kuva!
Lelu 2

Lelu 3

Nämä kolme oli meidän suosikkeja, kuvan eka lelu sai Riemun tekemään hyvin töitä herkkujen eteen. Vaikka pikkukoiralla olikin hieman vaikeuksia alkuun tajuta kielellä niitä namuja liikutella.
Toka lelu oli herrrkullinen! Olisi hyvä ajanviete kotiin varsinkin Seralle, kun sillä tuo lelu kestäisi. Sisällä siis jotain kana 'luuta' jota ei ihan heppoisesti lähtenyt.
Kolmas koirien älylelu oli Riemusta raivostuttava. Monesti pyllähti viereen pyllylleen ja tuijotti minulta apua. Loppujen lopuksi saikun saikin namit talteen!

Lisäksi siellä oli pentujen esterata, missä piti 'pöydän' yli kiivetä, putki, ja pujottelurata. Riemu suoritui taitavasti. :)

Tää on ihan tuttuu hommaa! T. Riemu  Kuvat © Äiti


Tehtävänä oli kerätä pujotteluradalla myös tötsien viereiset namit talteen!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti